Archive for May, 2011

Ranuan eläinpuiston pöllö-asukit ovat suoriutumassa n. 4-5 viikon mittaisesta haudontaurakastaan. Viirupöllö ehätti ensimmäisenä ja emot ovatkin nyt todella kiireisiä ruokkiessaan aina nälkäisiä jälkeläisiään.  Pesässä piukuttavien poikasten kitaan täytyy emojen paloitella hurjat määrät hiiriä, myyriä ja kukkopoikia, ennen kuin pöllönpojat oppivat syömään itsenäisesti. Hiiripöllö sen sijaan hautonee vielä. Samoin munansa maahan muninut lapinpöllö.

Molemmat Ranuan eläinpuiston metsäpeuravaatimet ovat vasoneet viime viikonlopun (21.-22.5.) aikana. Metsäpeurat saavat kerrallaan vain yhden vasan.     Parin päivän ikäisten metsäpeuravasojen ravintoa on emän maito. Vasan imiessä nuolee emä sen takapuolen.  Näin emä stimuloi vasaa ulostamaan ja virtsaamaan.

Ranuan eläinpuiston majavilla on meneillään huoltohetki, jolloin puunataan paitsi omaa myös puolison turkkia.     Majavat ovat varsin sosiaalisia jyrsijöitä. Ne elävät perhekunnissa, jotka koostuvat majavapariskunnasta sekä näiden saman ja edellisvuoden jälkeläisistä. Suomessa elää kahden lajin majavia. Alkuperäistä euroopanmajavaa tavataan lähinnä Satakunnan alueella. Amerikan (ent. kanadan-) majavia tavataan lähes koko Suomessa ja niiden osuus Suomen Lue lisaa…

24-vuotias naaraskarhu Dooris jouduttiin lopettamaan toukokuun alussa pitkään jatkuneiden hermostollisten oireiden vuoksi. Dooriksen 16 kuukauden ikäinen urospentu Jehu asuu nyt itsekseen pienemmässä karhuaitauksessa isänsä Palle-Joosepin hallinnoidessa isompaa aitausta. Samaan aitaukseen näitä kahta urosta ei voi laittaa, sillä uroskarhuilla ei ole lainkaan isällisiä tunteitä jälkeläisiään kohtaan. Jehu on aina ollut itsenäinen karhunuori, mutta kuten videolta voi Lue lisaa…

Etelälappilaisissa metsissä, pihoissa ja pelloilla vilistää tänä keväänä suurin myyräpoppoo vuosikymmeniin. Metsämyyrien lisäksi ja itse asiassa niitä jopa enemmän, on liikkeellä peltomyyriä. Vaikka Ranuan eläinpuiston metsämyyräkanta ei seuraakaan luonnossa tapahtuvaa kannanvaihtelua, on tungosta täälläkin, kun kaikki haluavat istua juuri sillä samalla oksalla.     Myyrien kannanvaihtelu eli se, kuinka paljon myyriä luonnossa vilistää, on enemmän Lue lisaa…

Ranuan eläinpuiston lintulammella on rauhallinen kevätaamu vesilintujen puuhaillessa aamutoimissaan. Videolta voi bongata seuraaavien vesilintulajien edustajia: sinisorsa, metsähanhi, merihanhi, kiljuhanhi, valkoposkihanhi, punakaulahanhi, lumihanhi, tiibetinhanhi sekä laulujoutsen. Joukossa myös yksi kanadanhanhen ja valkoposkihanhen risteymä.  

Kova pauke kuuluu myskihärkäaitaukselta päin. Myskihärkäpojathan ne siellä voimiansa koittelee.  Päätä puolelta toiselle heiluttaen pukarit peräytyvät ottamaan vauhtia ja sitten PAM! otsapanssarit jysähtävät yhteen. Vaikka tulos on kyllä selvä, isoveli voittaa aina pikkuveljen! Mikäli toinen ei ole halukas otteluun, käy vastustajaksi myös aitauksen isot puut. Käyttäytyminen liittyy lauman hierarkiaan; vahvempi on pomo. Syksyn ja kiima-ajan Lue lisaa…

Kuvaaja Marko Junttila työsti kuvareportaasin eläintenhoitaja Pertii Saarijärvestä.  Pertti Saarijärvi on Ranuan eläinpuiston pitkäaikaisin eläintenhoitaja ja työskennellyt eläintehoitajana vuodesta 1983 lähtien.  Pertti Saarijärven päävastuualue on Ranuan eläinpuiston petoeläinpuoli.  Kuvissa mukana myös eläintenhoitajat Tero Ikonen (huuhkaajan pyydystäminen) ja Ari Kontiainen (kohtaaminen ilvesaitauksella). Kuvasarjan tapahtumissa päivä etenee eläintenruokien valmistelusta, huuhkajan siirtoon toiseen aitaukseen. Sen jälkeen vuorossa ovat Lue lisaa…

Ranuan eläinpuistossa pyritään tarjoamaan eläimille virikkeitä mm. piilottamalla niille makupaloja. Videolla Nille-näätä etsii välipalaa. Nille on syntynyt Ranun eläinpuistossa huhtikuussa 2010. Koskapa näätäeläimet elävät luonnossa yksin, on Nillen sisko Nanna muuttanut omaan yksiöön Ähtärin eläinpuistoon.

Ranuan eläinpuistossa saatiin harvinainen kuvasarja maakotkien parittelusta. Marko Junttila sattui kameroineen oikeaan aikaan maakotka-aitaukselle ja kuvasi muutaman minuutin kestäneen parittelun. Marko Junttila on tuttu näky eläinpuistossa. Hänen ottamiaan kuvia käytetään paljon eläinpuiston julkaisuissa. Oikeudet kuviin omistaa Ranuan Seudun Matkailu Oy. Ranuan eläinpuiston maakotkanaaras hautoo pesässään edelleen. Aitauksen yleisön puoleisella sivulla on naamioverkko takaamassa pariskunnan pesimärauhaa. Lue lisaa…